Muukonsaaren asukkaat kautta aikojen

Muukonsaaren pohjoisosat ovat kuuluneet Karsturannan kylään ja saaressa lienee asuttu jo keskiajalla, joten siellä ollut talo oli yksi vanhimmista Karsturannan tiloista. Saaren eteläosassa on ainakin jo 1600-luvulla ollut Joutsenon kylän maita. Saaren tilat pysyivät pitkään rälssiluontoisina.

Muukonsaaren maankäytön historiaa selvitettiin internetistä saatavilla olevista vanhoista ilmakuvista ja kartoista: 1659 Lappeen kihlakunnan kartta, 1766 verollepanokartta, 1800-luvun isojakokartta ja 1900-luvun taloudelliset kartat ja peruskartat. Lähteenä käytettiin myös Joutsenon henkikirjoja ajalta 1818–1923.

Vuoden 1659 kartan mukaan Muukonsaaren ainoa talo sijaitsee saaren pohjoisosassa. Vuoden 1766 verollepanokartan mukaan Muukonsaaren ainoa talo sijaitsi edelleen pohjoisosassa. Karttaan talo on piirretty savuhormilla varustetuksi ja se sijaitsi peltojen ympäröimänä. Karsturannan kylän isojako toimitettiin 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin talosta muodostettiin kantatilat nro 6 (Länsi-Muukkonen) ja nro 7 (Itä-Muukkonen).

Ensimmäiset kesähuvilat perustettiin Itä-Muukkosesta erotuille maille, Työsaaren kalastajatilalle 1910-luvun lopussa ja Muukonsaaren itärannalle 1950-luvulla. Molemmat huvilat ovat edelleen olemassa.

Vanha Muukkosen peltoalue näkyy avoimena 1939–40 otetussa ilmakuvassa, mutta Länsi-Muukkosen rakennukset on jo purettu; vain kivinavetan seiniä on pystyssä. Itä-Muukkosen puolella näkyy pieni asuintalo ja ulkorakennuksia. Parikymmentä vuotta myöhemmin, 1963, Länsi-Muukkosen pelloista osa on jo nuorta metsää ja loput vastikään istutettua; ensiksi istutettu metsä hakattiin 2010-luvun jälkipuolella. Itä-Muukkosen puolella tilanne on ennallaan, entiset viljelmät avointa niittyä. Talo on tyhjentynyt ja myyty Joutsenon kunnalle. Länsi-Muukkosen mailta on autioitunut toinenkin talo. Tämä nähtävästi 1900-luvun alussa rakennettu pientalo sijaitsi Pyörlahden koillisrannalla. Taloon kuului sauna ja talousrakennus sekä pieni pelto- ja niittyala. Vuoden 1963 ilmakuvassa erottuu talon kivijalka ja niittynä oleva avoin tila. Vuonna 1979 alue on metsitetty.

Muukonsaaren eteläosat ovat olleet kantatilojen takamaita. Alue on kuulunut Joutsenon kylään (kirkonkylä). Verollepanokartassa F-kirjaimella merkitty maa-alue on isojakokartassa G-taloa (Punta). Alue lienee kuulunut Punnan kantataloon aina 1640-luvulta lähtien, kun Parjalan kylässä asunut ja valtiopäiväedustajanakin ollut Martti Antinpoika Punta oli hankkinut omistukseensa nykyisen Punnanlahden rannalta ilmeisesti autioituneet tilan. Muut Joutsenon kylään kuuluvat maat Muukonsaaressa olivat 1766 verollepanokartassa A-,B- tai M-kirjaimella merkityillä taloilla, mutta isojakokartassa keskittyneet yhdelle talolle (B-kirjain Värrö). Vuoden 1971 peruskarttaan merkittyjen kiinteistönumeroiden mukaan saaren eteläosan silloiset tilat oli erotettu kantatiloista nro 2 Värtö (Värrö) ja nro 7 Punta, joiden vanhat talotontit sijaitsevat mantereen puolella.

Vuoden 1766 kartan mukaan saaren keski- ja eteläosien alavilla mailla on niittymaita. Saaressa, jota on asutettu keskiajalta saakka, on varmasti melko laajasti harjoitettu kaskiviljelyä, joten eteläosissakin on ollut viljelystä siihen sopivilla ranta- ja rinnemailla. Tästä toiminnasta on säilynyt muistona kiviraunioita, kaskiraunioita, mm. saaren lounaisosissa, jossa ne on inventoitu arkeologisina kohteina. Todennäköisesti eri aikoina koottuja viljelyröykkiöitä löytyy lisää eri puolilta saarta.

Muukonsalmen rannalla, Punnan nro 7 maista erotetulla tilanosalla , on ollut talo ainakin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Uudistusarkiston isojakokarttaan (1854) on merkitty tilan kohdille pieni rakennettu ala, mutta ei peltoa. Sen sijaan 1858 vahvistetussa tilan nro 7 halkomisen toimituskartassa paikalla on tonttimaan lisäksi peltoa ja niittymaita. Vuonna 1918 julkaistuissa kihlakunnankartassa tilan pellot ovat jo lähes Muukkosen tilan peltojen suuruiset. Vuoden 1946 ilmakuvassa tilalla näyttäisi olleen pitkänomaisen päärakennuksen ja kahden piharakennuksen rajaama asuinpiha, ja sen ulkopuolella kookas talousrakennus ja muita ulkorakennuksia. Rannassa on sauna, venevaja sekä laituri. Talon eteläpuolella kapea lankkusilta kulkee Muukonsalmen yli. Pari sataa metriä lounaaseen on kallioinen niemi ja siinä laituri ja nähtävästi uittoon liittyviä veneitä. Talouskeskus purettiin kokonaan pian sotien jälkeen; vuoden 1963 ilmakuvassa rakennuksia ei enää ole.

Muukonsaaren maita siirtyi yhtiöiden omistukseen 1900-luvun alkupuolella. Hackman & Kumpp. oli saanut Antti Antinpoika Jokelain autioksi jääneeseen tilaan (7:2) kiinnekirjan 1915. Isot maakaupat tapahtuivat 1933, kun Värrön kartanon omistaja liikemies K. J. Pöyhiä ja Hellen Pöyhiä sekä tohtori Gustav ja Maire Björkenheim myivät Tornator Oy:lle lähes koko eteläisen osan Muukonsaaresta käsittäen maat, jotka nykyään muodostavat tilan 23:100. Samassa yhteydessä myös Värrön eli Pöyhiän hovi siirtyi mantereen puolelta yhtiön omistukseen.

Joutsenon kunta osti Muukkoselta maa-alueen saaren pohjoisosasta 1963 ja toisen tilan Metos Oy Ab:ltä 2005. Lappeenrannan kaupunki on ostanut maa-alueen saaren pohjoisosasta 2024.

Tutustu Muukonsaaren asutushistoriasta tehtyyn selvitykseen

Katso kaikki kulttuuriperintöaiheet

• Muukonsaaren historian aikajana
• Maa- ja metsätalous Muukonsaaressa
• Ilmakuvat kertovat metsien kehityksestä
• Muukonsaaren asutushistoria 
• Matkustus Saimaalla

Muukonsaaren ja Sarviniemen perinnemaisemat Esiselvitysraportti (3MB – Muukonsaaren osuus alkaa sivulta 31)

Kirjoittajat: Teija Ahola ja Irma Rantonen
Rahoitus: Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke 2024-2025