Muukonsaaren aikajana
Muukonsaaressa on ollut monenlaista ihmisen toimintaa vuosisatojen kuluessa.
Muukonsaari historian todistajana
Maiseman kehitys
1,9 mrd vuotta sitten Muukonsaaren kallioselänteet syntyivät
117 000 – 10 000 vuotta sitten Jääkausi
Esihistoriallinen aika
noin 11 000 vuotta sitten ensimmäisiä kivikauden asukkaita alkoi saapua alueelle
5700 vuotta sitten Vuoksen puhkeaminen aiheutti Saimaan vedenpinnan laskun
2000 eaa (noin 4000 vu0tta sitten) maanviljely alkoi kehittyä keräilytalouden rinnalle
1500 – 500 eaa (noin 4000 vu0tta sitten) Pronssikausi – kaupankäynti alkoi
500 eaa – 1500 (noin 2500 – 600 vu0tta sitten) Rautakausi, jolloin asutus keskittyi rantojen viljelymaille
Ruotsin vallan aika
Esihistoriallinen aika päättyi Etelä-Karjalassa 1200-luvun lopulla, kun alue siirtyi Ruotsin kruunun hallintaan
1600-luvulla Muukonsaaren asunut Jöns Muckoon joutui monen muun kruununtalonpojan tavoin luovuttamaan tilansa lahjoitusmaaksi. Uusi maanomistaja kapteeni Johan von Nandelstadt perusti Karsturannan säterin 1650 aikoihin. Tämä on varhaisin kirjallinen tieto Muukonsaaren asukkaista.
Vuonna 1649 Lappeenrannalle myönnettiin kaupunkiprivilegiot, kaupankäynti lisääntyi ja myös Muukonsaarelta vietiin tuotteita myyntiin Lappeenrantaan.
Vuonna 1712 Tsaari Pietari Suuren päätöksellä Pietarista tuli Venäjän pääkaupunki. Pietaria rakennettiin voimallisesti ja sen väkiluku kasvoi nopeasti. Suomesta vietiin Pietarin markkinoille halkojen ja muun puutavaran lisäksi mm. voita. Kesällä lotjat ajoivat Muukonsaaren ohi Lauritsalaan, josta rahtia ajettiin hevosilla Uuraan satamaan Viipurin lähelle ja sieltä edelleen Pietariin. Rahdinajosta tuli vähitellen Lappeenrannan ja Joutsenon seudun talonpoikien pääelinkeino.
Suuri Pohjansota 1700-1721
Suuri Pohjansota toi venäläismiehityksen ja myös Johan von Nandelstadtin jälkeläiset joutuivat poistumaan Karsturannan säteristä. Suuren Pohjansodan jälkeen alkoi Ison vihan aika, jolloin Venäjä valtasi Viipurin 1710 ja jatkoi hyökkäystä Suomeen. Kruunun virkamiehet pakenivat kohti Ruotsia ja talonpojat piiloutuivat syrjäisille salomaille ja Saimaan saariin.
Venäjän Venäjän aika – Vanha Suomi
Pikkuviha 1741-1743
Venäjän ratsuväen, kasakoiden ja husaareiden raa’at ryöstöretket hävittivät armotta Ruotsin puoleista rajaseutua. Taloja hävitettiin ja lisäksi oli velvollisuus majoittaa, ruokkia ja kuljettaa venäläisiä sotilaita. Venäläisten hävitysvimma kohdistui lähinnä itäiseen Suomeen, jossa oli käyty taisteluja. Lappeenrannan taistelun
jälkeen venäläiset aloittivat hävitysretket, joista ensimmäisinä kärsivät Jääski, Ruokolahti ja Joutseno. Turun rauhassa 1743 Etelä-Saimaa siirtyi Venäjän alaisuuteen.
1800-luvulla Saimaalla liikkui talonpoikien purjelotjia ja lastiveneitä sekä tukinuittoa. Sahateollisuus Saimaan rannoilla kukoisti. Savon ja Pohjois-Karjalan kauppa kääntyi Pohjanlahdelta kohti keisarikunnan pääkaupunkia Pietaria. Talvella hyvien rekikelien aikaan laudat vedettiin Viipuriin, ja varastoitiin lastattavaksi ulkomaille. Rahdinajo oli yleisintä talvisaikaan marraskuusta maalis-huhtikuulle. Kesällä rahtia ajettiin hevoskärryillä. 1810-luvulla alkoi rahdin hintakilpailu ja rahdin hinta kaksinkertaistui viidessä vuodessa.
Autonomian aika Venäjän keisarikunnan osana
17.9.1809 Haminan rauhassa koko Suomen alue liitettiin Venäjään ja Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.
1833 Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen, lähti ensimmäiselle matkalleen 10.8.1833 Joutsenoon. Laiva saattoi hinata jopa viisi lotjaa. Kuljetusten nopeus saatettiin ennakoida huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin.
1800-luvun puolivälissä Joutsenoon alettiin rakentaa kivinavettoja. Muukkosen tilan navetan kiviseinästä löytyy vuosiluku 1869.
1856 Saimaan kanava avattiin, tervahöyryjen vetämiä lotjia kulki Saimaalla kohti kanavaa. Saimaan etelärannan ja Viipurin välinen rahdinajo maakuljetuksena loppui, mutta sen sijaan alkoi syntyä telakoita laivojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Eteläisellä Saimaalla lähes jokaisessa rantapitäjässä perustettiin 1880-luvulla omia höyryalusyhtiöitä.
1903 Matkustajaliikenne alkoi Saimaalla 1800-luvun alussa rahtiliikenteen oheispalveluna. Saimaan alueen matkailullinen vetovoima lisääntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Punkaharjun maisemien, Olavinlinnan ja Olavin Kylpylaitoksen tunnettuuden myötä. Savonlinnaan perustettiin Saimaan Höyrylaiva Osakeyhtiö vuonna 1903 ja sen lippulaivaksi hankittiin seuraavana vuonna Paul Wahl & Co:n Varkauden telakalla rakennettu matkustajahöyrylaiva Savonlinna, joka liikennöi Savonlinna-Lappeenranta -väliä vajaassa seitsemässä tunnissa.
1906 ja 1908 Vuonna 1906 Joutsenoon perustettiin Honkalahden saha, jonne kuljetettiin sahattavia tukkeja uittamalla eri puolilta Saimaata. Vuonna 1908 perustettiin Osakeyhtiö Pulp, joka käynnisti sellun tuotannon Joutsenossa. Joutsenon tehtaat muuttivat näkymät Muukonsaaren lounaisosista teolliseksi maisemaksi. Saha ja tehdas ovat toiminnassa edelleen.
1917 Venäjän vallankumous puhkesi ja lamaannutti vuosisadan taitteessa Saimaan ja Pietarin välisen laivaliikenteen.
Suomen itsenäisyyden aika
6.12.1917 Suomi itsenäistyi ja Venäjän raja siirtyi Lappeenrannan eteläpuolelle.
Vuonna 1924 Kruununprinssi Kustaa Adolf vieraili Muukonsaaressa partiolaisten vieraana.
1900-luvulla Muukonsaaressa oli maanviljelytiloja: etelässä Paldanin ja Keräsen tilat, pohjoisessa Ruhakaisen talo ja Muukkosen tila. Vanha Muukkosen tila on rajautunut nykyisen retkikohteen länsipuolelle, josta edelleen löytyy mm. navetan rauniot.
Vuonna 1929 Honkalahden sahan johto oli rakennuttanut juhannuskokon tavanmukaiselle paikalleen niin sanottuun Poikasaareen Muukonsaaren lounaispuolelle.
Vuonna 1963 Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa asuvat Matti ja Saima Muukkonen tekivät kauppakirjan Itä-Muukkosen tilan myymisestä Joutsenon kunnalle. Lainhuuto valmistui vuonna 1968, jolloin tilan nimeksi tuli Muukkonen.
Keväällä 1968 Saimaan kanavan laajennus- ja kunnostustyöt valmistuivat suunnitelmien mukaisesti. Toukokuun 1968 lopussa koeajoon vuokrattu rahtilaiva Bore IX kulki ensimmäisenä laivana kanavan läpi Saimaalle. Suuria rahtialuksia alkoi purjehtia Joensuuhun tai Kuopioon hakemaan lastia.
Vuonna 1985 Muukonsaaren pohjoiskärjessä oleva Lehmusniemen lehtoalue rauhoitettiin vuonna 1985. Valtion ympäristöhallinnon aluekuvauksessa neljän hehtaarin laajuista aluetta kuvaillaan ” eteläsuomalaisittain kasvillisuudeltaan poikkeuksellisen edustavaksi ja monipuoliseksi ”. Leirikeskuksen pihasta lähtee noin kilometrin pituinen luontopolku, joka kiertää lehtoalueen.
31.12.2004 Joutseno muuttui kaupungiksi.
1.1.2009 Joutseno liittyi osaksi Lappeenrannan kaupunkia.
Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimi luopui leirikeskuksen käytöstä kesällä 2013. Paikka siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hoitoon. Aluetta kehitetään retkeilykohteena.
Vuonna 2021 Saimaa Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen keväällä 2021. UNESCO Global Geoparkit ovat kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailukohteita ja matkailullisen vetovoiman näkökulmasta ne ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Vuonan 2025 avattiin kapulalossiyhteys Muukonsalmen yli sekä polku saaren läpi lossilta retkikeskukseen.
Katso kaikki kulttuuriperintöaiheet
- Muukonsaaren historian aikajana
- Maa- ja metsätalous Muukonsaaressa
- Ilmakuvat kertovat metsien kehityksestä
- Muukonsaaren asutushistoria
- Matkustus Saimaalla
Muukonsaaren ja Sarviniemen perinnemaisemat
Esiselvitysraportti (3MB – Muukonsaaren osuus alkaa sivulta 31)
Kirjoittajat: Teija Ahola ja Irma Rantonen
Rahoitus: Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun -hanke 2024-2025