19.8.2026 - Terveiset kesän luontokartoituksilta!
23.7. / retkireportterimme Mari:
Aurinko paistaa ja kosken kuohunta kuuluu, kun saavumme Ritakosken parkkipaikalle. Tänään on hieno mahdollisuus tavata luontokartoitustyötä tekevät Ari Aalto Aallokas Oy:stä sekä Kaisa Rautio Luontopalvelu Kaislasta. Molemmat asuvat Rautjärvellä ja tekevät täältä käsin luontoselvityksiä ja ympäristönsuunnittelua sekä toteuttavat luonnonhoitotöitä eri puolilla Suomea. Tänä kesänä he työskentelevät myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle, kun keväällä alkaneissa LUMO-hankkeissamme hankitaan luontoselvityksiä virkistysalueille.
Luontoselvitysten taustalla on halu saada lisää tietoa virkistysalueiden luonnosta ja sen mahdollisista erityispiirteistä. Luontoarvoja voidaan turvata vain, jos ne tunnetaan ja tätä varten toteutetaan luontoselvityksiä uhanalaisten eläinlajien ja/tai arkojen elinympäristöjen tunnistamiseksi. Luontotietoa tullaan hyödyntämään myös hankkeiden aikana ja jälkeen tehtävässä oppilaitosyhteistyössä. Luontotiedon lisäksi selvityksillä hankitaan suosituksia kohdealueilla jatkossa tehtävästä ylläpito- ja luonnonhoitotyöstä. Hiitolanjoella selvityksissä ja ennallistuksessa on aiemmin keskitytty pitkälti vesistöihin, mutta nyt hypätään laajentamaan näkökulmaa myös alueen muihin ympäristöihin.
Näsiä viihtyy tuoreissa ja rehevissä lehdoissa.
Mennääks metsään?
Saappaat on vedetty jalkaan ja kiikarit varustettu kaulalle. Ari ja Kaisa suorittavat tänään Hiitolanjoella yhden suunnitelluista luontotyyppi- ja kasvillisuuskäynneistä. Pääsemme mukaan maastoon tutkailemaan paikkoja, joissa talkootöinä voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta.
-Hiitolanjoella on paljon metsäisiä alueita, joita kannattaa koskiympäristöjen ohella nostaa esiin. Esimerkiksi Lahnasenmäen yli kulkevan polun varrella on useita lehtolaikkuja ja tyypillistä lehtolajistoa, kuten näsiää, viinimarjaa ja vuokkoja. Kuusia poistamalla voidaan auttaa lehtolajistoa menestymään, kertoo Ari.
Lahnasenmäen lehtoalueella tuntuu hetkittäin siltä, kuin olisi ihan jossain muualla kuin Hiitolanjoella. Korkeat pihlajat luovat kauniin varjoisaa tunnelmaa rehevälle, eri vihreän sävyissä kukoistavalle aluskasvillisuudelle. Kaisa lähtee kiertämään lehtolaikkua selvittääkseen lajistoa. Tärkeänä työvälineenä luontokartoittajan työssä on älypuhelin, jolla tallennetaan sijaintitietoa. Valitettavasti rajan pinnassa signaali ei kuitenkaan aina paikanna oikein ja tarkistusta joutuu tekemään.
Luontokartoittaja Ari Aalto työssään.
Niittyjen perustaminen kannattaa
Lahnasenmäeltä laskeudumme Lahnasen pysäköintialueelle ja kulkuväylille, joita reunustavat osittain kallioiset, melko avoimet rinteet. Joidenkin silmiin hoitamattomilta näyttävät reunamaat voivat kuitenkin olla niitty- ja paahdelajistolle onnen omiaan.
-Täältä löytyy melko hyvin jo nyt kuivien niittyjen lajistoa, kuten mm. kelta-apilaa, häränsilmää ja mäkitervakkoa. Näiden lajien menestymistä voi parhaiten edistää varmistamalla ympäristöjen pysyminen avoimena sekä kylvämällä paikalle niittykasvien siemeniä. Parhaiten menestyvät tällä paikalla jo kasvavien kasvien omat siemenet, selvittävät Ari ja Kaisa ja näyttävät, miten mäkitervakon kuivuneesta kukinnosta voi varistaa siemeniä kämmenelle ja heittää ne ylemmäs rinteelle itämään.
Luontokartoittajat Kaisa Rautio ja Ari Aalto näyttävät, kuinka mäkitervakkoa voi auttaa lisääntymään.
Tämä on hyvä juttu, miten pääsen mukaan?
Lahnaselta matkamme jatkui takaisin Ritakoskelle ja omalta osaltani takaisin toimistolle muiden töiden pariin. Ari ja Kaisa kertoivat kuulumisia myös muilta kartoittamiltaan kohteilta, kuten Sarviniemestä, Päihäniemestä ja Huuhanrannalta. Luontokartoituksista sekä niiden pohjalta tehtävistä käytännön luonnonhoitotöistä tulemme kertomaan lisää hankkeiden edetessä. Seuraa tiedostusta ja tule jo tänä syksynä mukaan talkoisiimme tekemään tärkeää virkistysalueiden luonnonhoitotyötä!
